Arvoisa lukija. " Blogger blogeille" tyypillisesti olet tullut uusimmalle sivulle. Suosittelen, että luet ensin johdannon aiheeseen huhtikuulta/2011 täältä: http://kiminascar.blogspot.com/2011/04/eli-kaikki-mita-olet-ikina-halunnut.html
Sen jälkeen voit loikkia arkistossa mielenkiintosi mukaan. Arkisto löytyy aivan sivun alalaidasta.
'Kimi Räikkönen on tunnetuin suomalainen ja F1-sarjassa arvostettu. Kuten alustuksessa totesin, ei häntä silti suurieleisesti odoteta NASCAR-sarjaan.
NASCAR'iin on ennen häntä siirtynyt F1:stä viimeksi Juan Pablo Montoya, Kimin entinen tallikaveri.
Menestys on kokonaisuutena ollut keskitasoa. Vuoden 1997 F1-maailmanmestari Jacques Villeneuve on ajanut vuodesta 2007 ilman suurempaa menestystä. Muita viime aikoina siirtyneitä ovat mm. Scott Speed, Narain Karthikeyan ja Nelson Piquet Jr.
Alan ammattilaiset ovat ehkä hieman kiinnostuneempia Kimin tulosta. Nelinkertainen NASCAR-mestari Jeff Gordon on kertonut arvostavansa sitä, että Kimi lähtee alemmista luokista liikkeelle, eikä yritä suoraan Sprint'iin, mikä toki olisi ollut sääntöjen mukaan mahdollista.
Jeff Gordon on myös laskenut leikkiä siitä, miten hän haluaa nähdä innokkaat jenkkitoimittajat haastattelemassa miestä, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin yhdellä sanalla. Tämä kertoo siitä, että ainakin Jeff Gordon on ehtinyt seurata Kimi Räikköstä vuosien varrella.
Kimin tämän vaiheen tallista, Kyle Busch Motorsports'ista Kimiä kehutaan muutaman testipäivän kokemusten perusteella.
Heidän mukaansa Kimi on hyvin johdonmukainen kiihdytyksissä, jarrutuksissa ja ohjailussa. Hän myös omaksui säätöjen vaikutukset nopeasti. Niinpä parin päivän testeissä hän ajoi täysin vertailukelpoisia aikoja tallin kuljettajiin nähden.
Tietysti, tästä on pitkä matka siihen , että ajaa yhtenä autona monenkymmenen auton joukossa.
Steve Hallam Michael Waltrip Racing'istä oli McLarenilla Kimin aikaan. Hän uskoo, että Kimin rallikokemuksesta on ollut hyötyä. Ennen kaikkea se on antanut kokemusta alemman pidon pinnoista ja lisäkokemusta renkaiden kulumisesta.
Hallamin pieni epäilys liittyykin siihen, onko Kimi valmis kommunikoimaan riittävän nopeasti ja täsmällisesti tallin kanssa erityisesti kiihkeärytmisen ajon aikana, jossa 36 autoa on käytännössä toisissaan kiinni.
Dataahan ei ajosta kerätä, kaikki perustuu kommunikaatioon ja kuljettajan tuntemuksiin.
Montoya, Räikkösen tallikaveri 2005-06, on samoilla linjoilla. Kimin kykyjä lajiin hän ei epäile, mutta toteaa Kimin vaativan hyvän tallin ja hyvät insinöörit, että tieto molempiin suuntiin kulkee riittävän hyvin.
Montoya kertoo odottavansa Kimiä "isoille radoille" ja toteaa, että jos joku [ F1:stä siirtynyt ] siellä pärjää, niin se on Kimi.
Aloituskisojen tallipäällikkö ja menestyvä ajaja Kyle Bush kertoo, että pitäisi Räikkösen sijoittumista 15 parhaan joukkoon erinomaisena saavutuksena.
Charlotten rata, lempinimeltään 'Beast of the Southeast', ei ole ihan helpoin paikka aloittaa. Ajoneuvon käsittelyn ja säätöjen merkitys on Charlottessa suuri.
Mitä tapahtuu jatkossa, on vielä avointa. Räikkösen on suunniteltu ajavan 2- 4 NASCAR Truck-sarjan kisaa tänä vuonna, ehkä myös joitain pääsarjan ulkopuolisia kisoja.
Ihan pieni epäilys on ollut myös Sprint-sarjan kokeilusta.
Lienee niin, ettei Räikkönenkään ole varma valinnoistaan. Hän haluaa kokeilla ja aito kiinnostus vaikuttaa olevan olemassa.
Se, mikä on selvää, ettei hän seuraavaa vuotta voi istua kahdessa erilaisessa ja tiivistahtisessa kilpailulajissa.
Aivan vähäpätöistä ei liene sekään, että siirtyminen NASCAR-kuljettajaksi edellyttää muuttoa USA:han ja siellä hyvin kiihkeärytmistä elämistä lajin eteen.
Odotamme mielenkiinnolla. Ja nyt aluksi odotamme toukokuun 20. päivää.
Lopuksi tämän uutiskatsauksen herkkupalana lyhyt salavideo Kimin ekasta testistä !
Tämä ei ole täydellinen tietopaketti Nascar- ajoista enkä ole alan asiantuntija.
Olen yrittänyt koota tähän sellaisen kuvauksen aiheesta, että se selittää minulle ja toivottavasti myös muille, miksi Kimi Räikkönen haluaa juuri Nascariin ja miksi laji on amerikkalaisen jalkapallon jälkeen USA:n seuratuin.
Itselleni on tähän mennessä selvinnyt, että meidän ”entisten” F1 katselijoiden on ehkä syytä muuttaa asenteita tätä ” ympyrän ajoa”- kohtaan.
Väitän, että laji on erittäin paljon katsojaystävällisempi ja antoisampi kuin F1.
Näin on ainakin keskivertokatselijalle, joka ei jaksa paneutua F1-sarjan kaikkiin pienen pieniin hienouksiin !
Keskityn aluksi kuvaamaan lajia yleisesti lähinnä ylimmän,nykyisin Sprint Car - sarjana tunnetun ”koppiautojen ” sarjan kautta. Tarkemman luokkaesittelyn teen myöhemmin.
Tekstissä on varmasti virheitä. Korjatkaa, kiitos.
RADAT JA KILPAILU
Pääosa radoista on ovaaliratoja, mutta joukossa on myös meille tutumpia mutkaratoja ( mm. Watkins Glen ja Infineon Raceway ).
Ovaaliradoista lyhimmät ovat ½ ( 800m ) mailin ratoja, joilla yleensä ajetaan 500 kierrosta ja pisimmät 2½ mailin eli 4 km ratoja. Pääosa radoista on 1½ mailin mittaisia ( 2,5 km)
Ovaaliratojen muoto, profiili ja pinnoite poikkeaa toisistaan. Ajaminen eri radoilla ja eri olosuhteissa vaatii kuljettajalta paljon enemmän taitoja kuin voisi olettaa.
Ovaaliradan idea on oikeastaan siinä, että autot pysyvät tiiviimpänä ryhmänä, jolloin kilpailu on tiukempaa ja katsojat pystyvät helposti seuraamaan tilannetta niin paikan päällä kuin televisiossakin.
Vuodessa ajetaan noin 35 kilpailua. Kullakin on 70 -160 000 katsojaa paikan päällä ja yli 10 miljoonaa televisiokatsojaa.
Ovaaliradalla katsojilla on koko ajan näköyhteys kaikkiin autoihin ja tietysti omaan suosikkiin.
Lähdössä on paljon autoja, nykyisillä säännöillä 43. Lähtöjärjestys määräytyy kahden lyhyen ja vaativan aika-ajokierroksen perusteella. Asialla ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä, sillä kisan aikana johtopaikka ja järjestys tulee muuttumaan monta kertaa seuraavan noin kolmen tunnin aikana. Kilpailun kesto on siis F1 kisaa pidempi.
Lähtö on nk. lentävä ja nopeus nousee sadasta noin 300 km/h.
Autot ajavat käsittämättömän lähellä toisiaan - ja on pakkokin ajaa; jos imusta putoaa, saattaa peli olla hetkeksi menetetty. Eri radoilla efektin vaikutus kuitenkin vaihtelee.
Koska autot ajavat sekä sivu- että pituussuunnassa hyvin lähellä toisiaan, tilanne näyttää hieman shakilta. Ja sitä se onkin.
Ratkaisut tehdään tässäkin lajissa kurveissa – kuka osaa ottaa sen niin, että kykenee pitämään sivuttaispidon ja nopeuden, jarruttaa juuri oikein, mutta kykenee silti sulkemaan erityisesti alakautta ohittamaan pyrkivien tien. Tietysti, kun sulkeminen on lähes vakioratkaisu, onkin yläkautta ohittaminen tullut yhä yleisemmäksi. Shakkimaisuuteen vaikuttaa sekin, että välillä on kilpailun kuluessa auton ja ennen kaikkea renkaiden kestämisen takia ihan viisasta antaa periksi muutamakin sija.
Erityisesti pitkissä kilpailuissa, joissa kilometrejä kertyy yhteensä reilusti yli tuhat, on moottoriakin säästettävä eikä kilpailun ensimmäisillä tunneilla voida ajaa aivan täysillä tehoilla.
Ahtaalla radalla sattuu ja tapahtuu. Keltaiset liput heiluvat helposti kymmeniä kertoja ja antavat tilaisuuden varikolla käyntiin sekä ennen kaikkea uusintalähtöön.
Uusintalähtö näyttää sekavalta, mutta sitä se ei ole:
Jos katsot vaikkapa netistä vanhempia ennen vuoden 2009 puoliväliä ajettuja ajoja, lähtö toteutettiin seuraavasti:
Johdossa ollut kuljettaja sai valita sisä- tai ulkoradan.
Kaikki muut samalla kierroksella olleet asettuivat sen perään jonoon.
Viereiselle radalle asettui kierroksen tai enemmän jäljessä olleet.
Heinäkuusta 2009 lähtien on ollut käytössä nk. "double-file restart". Tässä johtava kuljettaja saa valita sisä- tai ulkoradan, mutta kolmannen on aina oltava sisäradalla. Johtokierroksella olevat ovat siis edessä ja muut perässä.
Uusintalähtö on kisan mielenkiinnon kannalta erittäin tärkeä elementti ja mahdollistaa häntäpäähänkin jääneiden kuljettajien nousun.
AUTOT
Laji on vanha, yli 50 vuotta. Autot olivat alussa vakiovalmisteisia, mutta eivät toki enää, vaikka kaukaa katsottuna siltä näyttävätkin.
Autot ovat rakenteeltaan yksinkertaisia. Koneena on valurautalohkoinen 358 cid’in ( 5,8 l ) alumiinikantinen V8.Tehoa siitä löytyy noin 850 hp ja vääntöä 712 Nm/6000 rpm. Suorat putket ja suhteellisen matalat kierrokset takaavat muhkean ukkosmaisen äänimaiseman, ei siis mitään F1 kenttäsirkkelin ääntä.
Vaihteistona on nelilovinen synronoimaton keppivaihde ja autot ovat tietysti takavetoisia.
Käytännössä radalla ajetaan nelosvaihteella lähes koko ajan.
Vaikka downforcella on ovaaliradoilla suuri merkitys, autot eivät ole siipiautoja. Tämä mahdollistaa välillä nojaamisen kaverin kylkeen ja pikku pusun perään, autot eivät siis ole niin vaurioherkkiä.
Silti, nopeudet nousevat lentävän n. 100 km/h ajetun lähdön jälkeen lähelle ja yli 300 km/h. Nopeutta on turvallisuussyistä nopeimmilla radoilla ( Daytona, Talladega ) pyritty rajoittamaan keinotekoisesti kuristinlevyillä 320 km/h:ssa.
Ovaaliratasäädöissä oleva auto näyttää edestäpäin vaurioituneelta; vasemmalla puolella etupyörien camber on positiivinen ja toisella puolella negatiivinen. Kulma määritetään kaarteiden mukaan. Suoralla auto siis kampeaa voimakkaasti vasemmalle.
Autoissa ei muuten ole ovia, mikä kolaritilanteissa vaikuttaa vähän hankalaltakin, mutta turvakehikko on vahvaa tekoa.
Ajovaloja ei käytetä edes iltakisoissa. Kuvissa näkyvät ajovalot ovat pelkkiä tarroja.
Autot ovat siis kaiken kaikkiaan varsin perinteisiä, yksinkertaisia ja keskenään tasavertaisia.
VARIKKOKÄYNNIT
Erityisesti ovaaliradoilla varikkokäynnit pyritään sijoittamaan keltaisten lippujen ajalle ja niitä tilaisuuksia tulee.
Varikolla odottaa seitsemän reipasta miestä. Renkaidenvaihtokin poikkeaa F1 high-tech’istä – mekaaninen hallitunkki, yksi paineilmarengasavain ja reippaat kädet ovat kovaa valuuttaa.
Polttoainesäiliö autoissa vetää 22 gallonaa ( n. 83 l). Tankkaus on nähtävyys. Kullakin autolla on varikolla kaksi 11 gallonan varasäiliötä. Näistä tankkaus suoritetaan valuttamalla, ihan siis pelkkää painovoimaa hyväksikäyttäen ! Poissa on F1 korkeapainetankkaukset, meikäläinen tavis Teboilillakin tankkaa korkeamman teknologian avulla.
Autoissa ei ole mitään hienoja telemetriatoimintoja. Säätöjä korjataan tarvittaessa varikkokäynneillä.
Säädötkin ovat kansanomaisia; muutetaan rengaspaineita, teipataan keulan ilmanottoaukkoja ja säädetään jousitusta. Sitä varten autojen takaikkunoissa on reikiä – sitä kautta tehdään jousituksen säätö pitkävartisella avaimella.
Kuljettajaan ja autoon ei ole siis muuta yhteyttä kuin radioyhteys. Autoissa ei ole minkäänlainen tietotekniikka sallittua. Kuski pyytää takapuolituntumansa perusteella havaitsemansa säätömuutokset radiolla.
Radioyhteydet ovat avoimia ja kenen tahansa kuunneltavissa.
Monet katsojat istuvatkin katsomoissa kuulokkeet päässään. Se sopii pariskunnillekin, sillä keskustelu katsomoissa on käytännössä mahdotonta.
Nyt meillä alkaa olla jonkinlainen kuva siitä, miten kisa etenee.
Tässä vaiheessa on hyvä vilkaista koonnos aivan tavallisesta lyhyen ovaalin kilpailusta. Kyseessä on koonnos kirjoitushetkellä viimeisenä ajetusta Martinsvillen kisasta.
Kuunnelkaa myös ääniä, voimme vain kuvitella miltä se kuulostaa tuolla stadionilla.
Tästä linkistä voit katsoa videon suoraan YouTubesta hieman suurempana:
http://www.youtube.com/watch?v=-AFENBrm40E
KULJETTAJAT JA KATSOJAT
Lajissa pyritään käyttämään kuljettajien numerointia. NASCARhallitsee numerointia ja jakaa ne talleille.
On mahdollista, että kuljettaja säilyttää numeronsa vuosien ajan. Ja eri sarjoihin samalla kaudella osallistuva käyttää tällöinkin yleensä omaa numeroaan. Tämäkin helpottaa kisan seuraamista huomattavasti.
Kuljettajilta vaaditaan pitkien kisojen takia kuntoa, mutta ei lähelläkään sitä, mitä F1 vaatii mm.hurjien G-voimiensa takia. Kuljettajat ovat siis urheilijakunnossa, mutta eivät välttämättä huippu-urheilijakunnossa.
Ehkä tämänkin takia kuljettajissa on suuria ja suosittuja persoonallisuuksia.
Koska autot ovat varsin tasaväkisiä eikä niissä ole tietotekniikkaa, kuljettajan osuus korostuu. Ratkaisut kilpailussa tapahtuvat ennen kaikkea kulloisenkin pidon tuntemuksella ja nopealla tilanteenhallinnalla kurveissa. Periaatteessa kurvin ajo on helppoa, mutta pidon muutokset pakottavat ajolinjan muutoksiin ja muut kilpailijat häiritsevät esim. ajamalla kiinni takalokasuojassa, jolloin auto aliohjautuu.
Mielenkiintoinen yksityiskohta ajamisessa on sekin, että käytännössä kuljettaja näkee kunnolla ainoastaan suoraan eteenpäin.
Jos reaktionopeus pysyy hyvänä, lajissa voi jatkaa pidempään kuin F1:ssä.
Kuljettajakaartiin on jo pitkään kuulunut aina muutama nainen, vaikka he edelleenkin ovat selvänä vähemmistönä.
Palkkiot lajissa ovat suuria, aivan Formulakuljettajien tasoa.
Katsojat ovat fanaattisia ja tapahtuma on perheille yhteinen. Katsojista lähes 40 % on naisia. Tapahtumat ovat katsojamäärien laskiessakin edelleen hyvin suosittuja. Liput ovat kalliita, ehkä nykyisessä taloustilanteessa liiankin kalliita.
Omaa suosikkia kannatetaan näkyvästi ja häntä seurataan. ”Keltaisten lippujen” aikaiset oluetkin haetaan oman tallin sponsorin mukaan.
Olut onkin lajia hyvin kuvaavaa, sitä suihkutellaan jopa palkintopallilla. Lajista puuttuu F1:n loppuun saakka hiottu viimeistely. Sanalla sanoen laji on rahvaanomaisempi, USAnkin mittapuussa vähän punaniskojen laji.
Esimerkkinä kuljettajista käynee vaikkapa legendaarisen ja kilparadalle kuolleen Dale Earnhardtin poika, joka tässä edellisen videon lehdistötilaisuudessa kertoo ajosta. Kiinnostava persoonallisuus hänkin. Kannattaa katsoa.
ONKO NASCAR KIMIN LAJI ?
Minusta Kimin heikko kohta on aina ollut varsinaisen ajamisen ulkopuoliset häiriötekijät. Hän hermostui F1:ssä radalla asioita kyseleviin insseihin ja rallissa tuntuu olevan vaikeuksia ajaa nuotteja riittävän tiiviisti kuunnellen.
Tässä lajissa näitä haittoja on vähemmän, toki talli opastaa radalla ajavaa kuljettajaa, mutta toiminta on kaavamaisempaa ja odotettavampaa..
Sen sijaan Kimin moniulotteisen tilan käsittämättömän nopea hallintakyky ja alla olevan ajoneuvon käytöksen tavattoman hyvä tunteminen pääsisivät oikeuksiinsa.
Kimi on myös loistava tuntemaan alla olevan auton suorituskyvyn rajat. F1 maailmassa tämän merkitys kuitenkin väheni vuosi vuodelta, koska autojen merkitys voittotaistelussa on nykyisin niin tavattoman suuri, selvästi kuljettajan osuutta suurempi.
Sen sijaan NASCARissa autot ovat "tasalaatuisempia", jolloin kuljettajien osuus korostuu.
Tämä varmasti lisää Kimin mielenkiintoa.
Uskon myös, että henkisesti Nascar on lähellä hänen omaa F1-maailmaa rennompaa elämänasennettaan. Toki, niin näkyy olevan myös ralli.
Kuljettajien välilläkin NASCARissa väitetään olevan erittäin hyvä henki, vaikka radalla se ei tietysti näy.
Kimin heikko kohta voi olla amerikkalaismallinen PR-työ ja mediamyllytys, mutta kyllä jenkitkin osaavat arvostaa oman tiensä kulkijoita.
Toinen ongelma saattaa olla ajoneuvon käyttäytymistietojen riittävän nopea ja kuvaava välittäminen tallille ajon aikana varikkosäätöjä varten.
Odotan innolla, miltä hänestä tämä kokeiluvuosi tuntuu. Keskustelupalstoista päätellen sarjaa seuraavat eivät mitenkään erityisesti odota Kimin tuloa.
Se on hyvin ymmärrettävää, he ovat nähneet niin monen F1 kuljettajan tulleen sarjaan ja he ovat kyenneet siellä korkeintaan keskitason suorituksiin.
Tämä oli eräänlainen johdanto aiheeseen. Omille sivuille lisään tänne kuvaukset eri luokista, kuljettajista, radoista jne.
Varsinaiset toisiaan täydentävät tekstit olen numeroinut, uutistyyppiset ajankohtaiset havaintoni otsikoin " News:...."
Sivuarkisto löytyy aina sivun alalaidasta, näin sain kuville enemmän tilaa.
" Gentlemen, start your engines ! "
For international readers: This site is written only in Finnish. That’s because it’s purpose is to give basic knowledge of NASCAR-race to Finns. I’m apologizing for that - but maybe later, if there is enough interest.
All basic information, photos and videos has been found mainly from Internet. Main part of those has been without any information about owners of the rights. I hope that owners are willing to let me use these fine photos and videos here, 'cos without those, it's very boring read. Thank you.
